Tässä Irwinin tiivistetty musiikillinen historia ja pala tämän päivän irwinismiä

Syksyllä vuonna 1965 tapahtui suomalaisessa viihdemusiikissa jotain historiallisesti merkittävää. Silloin nimittäin parivaljakko Irwin Goodman (Antti Hammarberg 1943-1991) ja Emil Retee (Veikko ‘Vexi’ Salmi 1942-) julkaisivat ensimmäisen levynsä, jonka säveltäjä Irwin yhtyeineen myös itse esitti, En kerro kuinka jouduin naimisiin. Sitä seurasi Työmiehen lauantai ja heti seuraavana vuonna Ei tippa tapa. Vuoden 1967 suurin hitti oli Ryysyranta, sitä seurasi aikanaan Juhlavalssi. Lauluja, jotka jokainen muistaa ja jotka elävät omaa elämäänsä. Todellisia tulevaisuuden kansanlauluja. 1970-luvulla Irwinin hittilista jatkui, jos mahdollista, entistäkin upeammin. Nyt folk-protestityyli oli vaihtunut suomalaiseen iskelmään, Syksyn sävelen vuonna 1970 voitti St. Pauli ja Reeperbahn, seuraavana vuonna oli vuorossa Poing poing poing. 70-luvun alun hittejä olivat niin ikään Las Palmas, Vain elämää, Si si si ja Viuhahdus. 1970-luvun loppupuolella Irwinin uuden tulemisen myötä pinnalle nousivat kappaleet Häirikkö, Haistakaa paska koko valtiovalta sekä Tyttö tuli. Runsaan vuosikymmenen aikana Irwin ehti laulaa yli 30 hittiä.

Vexi Salmen mukaan Irwin oli kuin jojo, mitä alempana se kävi, niin sitä ylemmäksi se taas nousi. Irwinin uran kohdalla tämä pitää paikkansa. Kolmas comeback tapahtui vuonna -84 Härmäläisen perusjuntin myötä. Neljäs paluu julkisuuteen ja kaikkien aikojen suurin hitti, suorastaan ylittämätön lajissaan oli kuitenkin Rentun ruusu (1988).

Kaverukset itse, Irwin ja Vexi, tiesivät alusta asti, että mikä kansaan menee ja mitä myös unohdettu kansanosa haluaa kuulla. Heillä oli visio, johon ei yksikään levy-yhtiö uskonut. Kuitenkin he itse tekivät sen, loivat oman tyylin. Käännösiskelmien sijasta Suomessa kuunneltiin jo 60-luvulla suomalaista, Irwinin omaa musiikkia. Emme enää olleet tuontitavaran varassa. Osattiin sitä siis meilläkin!

Taiteilija itse poistui keskuudestamme vuonna 1991. Kuitenkin hänen tarinansa jatkuu. Vuonna 2001 oli vuoden katsotuin kotimainen elokuva Timo Koivusalon ohjaama Rentun ruusu, joka kertoo laulajan tarinan. Se keräsi teattereihin yli 350 000 katsojaa. Myös lukuisat cover-bändit jotka ovat erikoistuneet pelkästään Irwinin musiikkiin, pitävät yllä elävää Irwin-musiikin perinnettä. ‘Baanalla’ kuten mestari itsekin halusi sitä viimeiseen asti yllä pitää.

Tänä päivänä Irwinin elämäntyötä ja perinnettä, irwinismiä, musiikki- ja elämäntapaliikettä jatkavat Irwin Goodman-instituutti ja Irwin-klubi Irwin Goodman ry. Klubin jäsenjulkaisu, G-lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Kauppakeskus Reteestä voi tilata Irwin-tuotteita, Irwin-klubin jäseneksi liittymällä joitakin tuotteita voi saada edullisemmin.

Irwin Goodmanin omat kotisivut nousevat tulevaisuudessa osoitteeseen www.irwin.fi .

Täällä Irwin Goodman -instituutin kotisivuilla palvelemme lukijoitamme usean toimittajan voimalla. Haluamme vaalia Irwin Goodmanin elämäntyötä ja tarinaa. Viemme omalta osaltamme sitä irwinismin ilosanomaa eteen päin, jonka Irwin on meille jaettavaksi jättänyt. Toivotamme kaikki vierailijat sivuillemme tervetulleeksi!

Veikko Tiitto ja Ari Lahti / Irwin Goodman -instituutti


YLE Arkki -verkkopalvelussa on kuunneltavana Irwin
Goodmanin haastattelu vuodelta 1985.
Toimittajana Kari Somerjoki.

http://www.yle.fi/elavaarkisto/

YLE Arkin ohjelmisto koostuu Yleisradion alkuperäisistä
äänitteistä ja myöhemmin tehdyistä dokumenteista.

Sivun ylälaitaan