Takaisin Tiedotteet -sivulle

Irwin Goodman -instituutin tiedote 2.6.2018


Puoli vuosisataa Reteesti vaan

Irwinin 60-lukua oli kauppakeskus Goodmanissa Hämeenlinnassa



Irwinin 1967-68 hittikimaran huipennus, Reteesti vaan -LP ilmestyi 50 vuotta sitten. Folklaulajana aloittanut Irwin oli koko kansan suosikki. Näitä tarinoita ja musiikkia oli läsnä näyttelyssä. Näyttely kasvoi näyttelyviikkojen aikana - aivan kuten elävän museon kuuluukin kasvaa.

Näyttelyvahdin raporttia osa 1, Anne Mäki-Kauppila:

Näyttelyn kuraattori Ari Lahti oli koonnut omista, keräilijöiden ja Irwin -instituutin kätköistä sekä Riitta Hammarbergin hoivista esille Irwinin ja Vexin erityisesti vuosiin 1967-68 liittyviä muistoja, kuvia ja tavaroita. Aarteitaan olivat ansiokkaasti esille laitettavaksi antaneet Riitta Hammarberg, Jari Lehtilä, Mauri Lahti, Veikko Tiitto ja Jarkko Dorrendorff. Suuri kiitos heille! Esillä oli useita valokuvia ja tavaroita, joita en ollut aiemmin nähnyt vaikka paljon on tullut eteenkin, varsinkin niinä vuosina kun toimin Irwin -klubin sihteerinä. Soitimme näyttelyssä tunnelmaa luodaksemme saksalaisella 60-luvun Braun -putkiradio-levysoittimella aitoja Irwinin vinyylejä ja voi mikä upea sointi niissä onkaan edelleen! Radio Luxemburgin asema myös löytyi radion valikosta, sieltähän ne 60-luvun ensimmäiset rock-levyt kuunneltiin, kun Suomessa ei niitä vielä soitettu missään. Kaksi päivää näyttelyvahtina sujuivat kuin siivillä, ja oli todella mukavaa kuulla vierailijoiden muistoja Irwiniin ja Vexiin liittyen. Olisi vaan pitänyt olla nauhuri käytössä niin olisi saanut nämä elävän elämän muistot talteen johonkin tulevaan ”elävän musiikin museoon” tai edes Irwin -instituutin suojiin. Kallisarvoisia muistoja ja varmaan erityisen mukavaa oli kävijöillekin muistella omaa nuoruusaikaa Hämeenlinnassa Vexin ja Antin maisemissa, ja kyllä sen huomasikin, kun pilkettä nousi muistelujen kera silmiin yhdellä jos toisellakin. Ari Lahti otti Eino Grönistä valokuvan näyttelyssä olleen Ryysyrannan avajaiskuvan edessä, Eikkahan esiintyy siinä kuvassa Irwin vierellään. Minä taasen onnistuin nappaamaan kuvan basisti Eero Pekkolasta sen kuvan vieressä, jossa hän soittaa Irwinin kanssa Kaaren keikalla vuonna 1967. Eniten näyttely tietenkin kiinnosti hämeenlinnalaisia, mutta kyllä kävijöitä oli ympäri Suomen, ja Irwin -klubilaisiakin (vieraskirjan perusteella) kävi kiitettävän monta tutustumassa näyttelyyn


Irwin saapui Goodmaniin, tai Irwinin henki - no joka tapauksessa Irwinin henkilökohtaiset tavarat ja paperit, musiikki - ja ystävät saapuivat...

Näyttelyvahti Ari Lahti kertoo ykkösraportissamme:

Näyttelyä kävi porukkaa katsomassa mukavasti. Useimmilla kävijöillä on jonkinlainen henkilökohtainen suhde aiheeseen ja henkilöihin. Paikalla vieraili myös Suomalaisen kevyen musiikin kirkkaimpia tähtiä ja muita Irwinin ja Vexin tuttuja, sekä Ryyrannan vieraita, mm. legendaaristen Parolan juhannusjuhlien pääorganisaattori, sekä mm. Eino Grön, joka muuten lauloi Ryysyrannan tupareissa Junnu Vainion tilaisuuteen tekemän laulun, säestäjänä toimi Lasse Mårtenson. Grönin, Mårtensonin, Vexin, Irwinin ja koko silloisen Suomen vihteen kerman kuvia kyseisestä juhlasta (Ryysyrannan tupaantuliaiset) esillä näyttelyssä. Ehdin sentään nappaamaan muutaman kuvan elävässä elävän musiikin museossamme. Näyttelykuvakoosteen alarivillä Eino Grön sen kuvan vieressä, jossa laulaa tuota merkkiteosta Ryysyrannassa. Kuva otettu Goodmanissa tällä viikolla.

Kun 50 vuotta sitten toukokuussa julkaistiin Irwinin neljäs pitkäsoitto, nousi se heti myyntilistojen ykköseksi – se oli huipentuma Irwinin silloisessa hittiputkessa, joka oli alkanut vajaata vuotta aiemmin, Ryysyranta-singlestä (joka oli Suomen eniten myyty levy 67-68, ja Irwin sai siitä ensimmäisen kultalevynä – ne oli silloin harvinaisia, vain noin yhden käden sormissa laskettava määrä artisteja oli sellaisen ennen Irwiniä saavuttanut..). Irwinin ensimmäinen kultalevy, tai ensimmäiset kultalevyt ovat esillä näyttelyvitriinissä. Tuon ajan kaikki äänilevyt olivat niin ikään nähtävissä ja jopa (muutama "kuunteluvinyyli") kuultavissa aidolla 60-luvun levysoittimella soitettuna. Pelkästään äänilevyjä ei esitelty, vaan tarinat niiden takana ja koko tuo aika on käsittelyssä. Laulujen tekemisestä ja esittämisestä oli esillä aitoja dokumentteja; mm. alkuperäissanoitus (Emil Reteen kirjoittamana, Irwinin lisämerkinnöin), samoin sävellyksistä ja sovituksistakin. Hämeenlinnan aikoja tuotiin eritoten esille, kuten menestyksen merkkejä, amerikkalaista urheiluautoa ja Ryysyranta-taloa, unohtamatta henkilökohtaista elämää tähteyden aikana ja ennen sitä. Erityisessä syynissä olevaa aikaa (1967-1969) voidaan kutsua laskutavasta riippuen Irwinin ensimmäiseksi tai toiseksi kultakaudeksi. Ja tämä aika (ja sitä edeltävät vuodet) oli tämän näyttelymme teema. Jatkamme tarinaa näyttelystä ja sen teemoista kesän aikana eri yhteyksissä, eikä vähiten Goodman-lehdessämme jonka uusin numero ilmestyy näinä päivinä. Lehden vuosikerran saa Irwin-klubin jäsenenä, jäsenetuna. Liity mukaan, sivustomme ylävalikossa kohdassa: Irwin klubiin! Otamme vastaan mielellämme myös näyttelyvierailta kommentteja ja kuvia, glehti@gmail.com

2.6.2018 Finland