Irwin Goodman -instituutti

Kyseessä ei ole akateeminen tutkimuslaitos eikä edes mikään laitos, vaan ennemmin asian kanssa tekemisissä olevien kirjoittajien, tutkijoiden ja muiden toimijoiden yhteenliittymä, Nimessä on siis enemmänkin ironiaa – olivathan Irwin ja Vexi toisella tavalla sivistyneitä, kuin ne muuten kunnioitettavat akateemiset tahot. Lauluntekijäkaksikkomme ei halunnut nähdä maailmaa niin (turhalla tärkeilyllä), emmekä mekään, vaikka arvostammekin monia yliopistotutkijoita ja akateemisen tutkimustyön menetelmiä. Haluamme toteuttaa asioita enneminkin kansantajuisesti, kuin hienoin sanakääntein sanoa samat asiat monimutkaisemmin. Kuten aiheeseen hyvin sopii, asiat on mielestämme parempi sanoa niin kuin ne ovat..

Instituutilla (toimijoiden yhteenliittymällä) on tehtävä - Irwinin elämäntyön vaaliminen (samoin Vexin elämäntyön tältä osin) myös vakavassa mielessä. Irwiniin liittyvä julkaistu aineisto tullaan tallentamaan instituutin arkistoihin niin paperisessa kuin digitaalisessakin muodossa tulevaisuuteenkin. Tässä vaiheessa lähinnä omaan käyttöömme. Mutta mahdollisesti jätämme arkiston kauempana tulevaisuudessa avattavaksi laajempaankin käyttöön, esimerkiksi jonkun aikamäärän täytyttyä. Meitä on muutamia harrastetutkijoita ja asiaan syvällisesti perehtyneitä toimijoita, johtavina tekijöinä ovat toimineet muun muassa aihepiirin asiantuntijat Veikko Tiitto ja Ari Lahti. Mukana on laajempi joukko kirjoittajia ja asian harrastajia. Irwin Goodman -instituutti on voittoa tavoittelematon yksikkö Irwin Goodman ry:n ja ValkeakoskiMedian välillä.

Institutionaalinen Irwin!

Irwin ilmiönä on vailla vertaansa, levykeräilijöiden ykköskohde (myös vanhojen levyjen hinnoista päätellen), vanhoja faneja on vielä keskuudessamme paljon ja yhä uusia ihailijoita retkahtaa Irwinin musiikkiin, sellaisiakin nuoria tyttöjä ja poikia, jotka eivät olleet vielä edes syntyneet silloin kun ne laulut tehtiin. Valtavirtaa ei genre tänä päivänä ole, mutta ei missään tapauksessa unohdettua, vaikka marginaalissa onkin. Irwinillä ja hänen musiikillaan on yhä laaja kannattajajoukko. Irwinin uralle oli tunnusomaista korostunut kausivaihtelu, ylä- ja alamäkiä oli ehkä enemmän ja tiiviimmin kuin muiden tähtiartistien suosion vaihtelu, ainakin ne olivat jyrkempiä ja rajumpia. Mutta hänelle erityispiirteinen ilmiö oli se, että aina hän nousi, yhä uudestaan ja yhä korkeammalle. Nyt postuumisti on ollut havaittavissa sama ilmiö. Esimerkiksi jonkun Rentun ruusu -elokuvan (sai ensi-iltansa 10 vuotta Irwinin kuoleman jälkeen) nosti Irwinin taas ajankohtaiseksi ja kokoelmalevyt myivät taas kultaa. Toinen piikki tuli vajaat 10 vuotta tuon jälkeen, kun Warner Music Finlandin julkaisi 2010 näyttävästi taas kokoelman ja koko uran tuotannon käsittävän CD-boksin, jonka sisällön rakentamisessa mekin olimme mukana. Silloinkin tuli myyntiä kultalevyn verran. Taiteen, tai edes viihteen, arvoa ei mitata kuitenkaan myyntimäärillä. Ja tänä päivänä meidän artistimme myyntimäärät ovat jääneet jo muiden jalkoihin. Uransa aikana Irwin oli kuitenkin muutamaan otteeseen suvereenisti Suomen eniten levyjä myyvä artisti. Ensimmäinen kausi oli silloin 1967-1968 ja pariin otteeseen 1970-luvulla ja taas 1980-luvun lopussa, jolloin Rentun ruusu nousi kaikkien aikojen eniten myydyksi albumiksi Suomessa. Kärkisijoilla se pysyikin pitkään, kunnes pikkuhiljaa muut alkoivat myymään enemmän, nykyisin ko. albumin sijoitus levymyyntitilastossa on jossain sijalla 30, 150 000 kappaleen myynnillä.

Irwinin merkitys ei näy kuitenkaan myyntimäärissä, varsinkaan tänä päivänä. Nuo takavuosien ajankohtaiset menestykset uran aikana tietenkin asettavat artistin oikeisiin mittasuhteisiin. Irwinistä puhuttaessa on muutenkin hyvä asettaa katsontakulmat siihen aikaan, jossa hän operoi. Alun perin hän erottui artistijoukossa muun muassa siinä, että hän sävelsi oman esittämänsä materiaalin itse. Se ei ollut lainkaan tavallista. Antti ja Vexi tekivät kaikki laulut itse aikana, jolloin kaikki muut levyttivät joko käännösiskelmiä, tai levy-yhtiön tiimin määräämiä, ns. ammattitekijöiden kappaleita. Herrat Hammarberg ja Salmi toimivat osaltaan tässä seuraaville sukupolville tien näyttäjänä. Silloin erottui erityisellä tavalla Irwinin lahjakkuus ja ammattitaito, niin säveltäjänä kuin esiintyvänä taiteilijanakin. Haluamme tuoda esiin myös Irwinin värikkään persoonan ja sen aidon puolen artistiroolin takana (vaikka rooli ei ollutkaan kokonaan keksittyä, eikä varsinkaan teennäistä). .

Irwin Goodman -instituutti kerää aineistoa kansalta, onhan kyseessä todennäköisesti tulevaisuuden todellinen kulttihahmo. Kun me kaikki Irwinin ajan eläneet sukupolvet olemme poissa, silloin ehkä instituutistakin tullaan kysymään, mistä oikein oli kysymys… Tämä omana aikanaan jokseenkin väärin ymmärretty, vaikkakin kansan rakastama hulivilipoika, muutti osaltaan suomalaista kevyen musiikin kenttää. Tulevaisuudessakin hänet muistetaan, mutta ehkä silloinkin tulee kysymään "kuka oli Irwin". Hyvä niin, siihen emme voi tyhjentävää vastausta antaa, eikä se tule selviämään täysin meidän arkistoistakaan. Noin tyhjentäviä vastauksia emme haluakaan yrittää tarjoilla, mutta kansan äänen haluamme tästäkin aiheesta säilyttää tuleville polville! Keräämme kaikkea mahdollista aineistoa Irwinistä – muistoja, kuvia, ääninauhoja, kuvanauhoja ja vaikkapa niitä muutamaa hattua, jotka ovat kadonneet miehen kiertäessä maatamme. Irwin-museo ei ole enää päähankkeemme (niin kuin instituutin syntyhetkinä 1998), mutta sitäkään ei ole kokonaan haudattu - jossain päin Suomea tuo Irwin-museon peruskivi on ehkä jo muurattu. Niin tai sitten se on vain meidän kaikkien sydämissä. Kansallisaarrettamme emme jättäisi minkään museoon pölyttymään, vaan sitä aarretta pidämme mukanamme tässä päivässä, viedessämme sitäkin omalta osaltamme kohti tulevaisuutta.

Tässä kahden Irwinin kaupungin - Hämeenlinna ja Tampere - välimaastossa, Valkeakoskella, ensimmäinen ”pamfletti” 26.9.2006 täydelleen päivitettynä 15.3.2025

Irwin Goodman -instituutin tiedote

Sivun ylälaitaan